kuulumisia

Voisin aluksi aloittaa Pärnun reissusta josta palasin viime viikon torstaina. Olin viikon reissulla äitini kanssa Virossa, sää salli koko viikon niin hyvin. Joka päivä oli reilut kolmekymmentä astetta. Vuokrattiin pyörät muutamaksi päiväksi joka on erittäin hyvä päätös kun on kaupunkilomalla, näkee erittäin paljon eripuolta kaupungista. Kaupunki oli erittäin rauhallinen noin ilta kahdeksan jälkeen paitsi rannalla soi aina musiikki ja oli muutenkin ohjelmaan iltamyöhään asti. Pärnun kuuluisa ranta oli ihan mahtava, harmi kun suomessa ei ole kyseisiä rantoja. Isojen aaltojen aikaan tuli aina mieleen sen hetki kun olin kymmenen vuotias ja hypin Saaremaan aaltojen yli. Tottakai kävimme kaikkissa mahdollisissa hoidoissa, elämäni parhaimmassa kasvohoidossa. Kävin myös ottamassa ripsienpidennykset joihin olen ollut tähän mennessä erittäin tyytyväinen. Palaaminen helsinkiin ei onnistunutkaan ihan niinkuin olisin toivonut. Sain laivalta jonkun hitsin bakteerin jonka seurauksena oksensin seuraavan vuorokauden. Onneksi meni nopeasti ohi!
Sunnuntaina Enna tuli meille pikavisiitille koska lähdimme maanantai aamuna Ennan ja Tiffanyn kanssa kohti Tallinnaa, hakemaan Ennan häämekkoa. Matka meni niin nappiin kun voi vaan mennä, syötiin hyvin ja kierreltiin kauppoja sekä tottakai sää salli. Suosittelen Viru keskuksen Nike-liikettä löysin täydelliset salipöksyt sieltä ja soprlandista muita uusia urheiluvaatteita!
Huomenna voisi olla mulla niin sanotusti paluu arkeen koska palaan puolenvuoden jälkeen töihin, jännittää hiukan että miten selviän.

Parempi palata myöhemmin kun ei milloinkaan

Heipparallaan, mä oon todellakin ollut kuollut tästä kirjottelusta. Kuvia oon tottakai ottanut mutta ei sitä oikein jaksa istuu koneen äärellä kun on ollut niin loistavat säät. Viime kerrasta on tosiaan melkein kuukausi, tosiaan en oo tehnyt mitään erikoista sillä aikana. Ollut vaan ulkona ja hengaillut mahtavien ihmisten seurassa.  Ajellut monia kilometrejä sinne tänne, rakastan istua autossa ja kuunnella vaan musiikkia. Se tunne on täydellinen.Tossa muutama viikko sitten mun vasenpolvi (leikattupolvi siis) alko naksumaan ja tottakai mähän säikähdin että joudunko uudestaan leikkauspöydälle. Kiiruhdin diacoriin josta sain magneettikuvauksiin ajan omasairaalaan josta selvisi ettei mitään vakavaa oo kyseessä. Se helpotuksen määrä!
Huomenna suuntaan muutamaksi päiväksi lohjalle Ennan luo, en oo tosiaan koko kesänä sielläkään ollut. Nyt löyty sopiva sauma mennä. En tosiaan haluaisi masentaa ketään, mutta se ajatus että miten nopeesti nää kesälomat oikeen menee ja kohta ollaan jo taas koulussa. Omalla tavalla odotan sitä että pääsen koulun penkille, nyt on motivaatiota opiskella täysillä. Katsotaan toiste ensimmäisen kuukauden jälkeen..hhaha.
Vähän kuvasaldoa viime ajoilta.

Pieni pala aurinkoista kesäkuuta

Oletteko kohdanneet tähän, kun nuorempana sanottiin aina että ollaan ikuisesti ystäviä. Olen muutaman erittäin läheisen ystävän kanssa lähipäivinä jutellut siitä että tässä iässä alkaa pikkuhiljaa huomamaan ketkä ovat niitä "ikusia" ystäviä. Tai olen itse jättänyt ne "kaverit" jotka ei tosiaan ole niitä kavereita niin kokonaan pois. Kaikki voi aina tottakai muuttua, sitä ei saa unohtaa. Tottakai aina tulee uusia kavereita joiden kanssa jakaa yhteisen polun.
Olin tuossa viime viikonloppuna viettämässä Porissa elämäni ensimmäisiä polttareita, sää salli meitä kokopäivän, kuvia tuli otettua muutama sekä ruokaa ja juomaa riitti illan pikkutunneille asti.
Rakastan itse todella paljon maaseutua ja mökkeilyä. Rentoutumista sekä tottakai grillaamista, harmi kun meijän perheellä ei ole omaa mökkiä minne voisi aina välillä mennä. Viime vuoden juhannuksena olin Turun saaristossa ja oli mahtava juhannus. Tän vuoden juhannus on vielä hiukan auki ja säätiedote on luvannut sadetta mutta kaikki voi muuttua.
Porista suuntasin turkuun, kesäkaupungissa sää sallii tottakai. Saatiin Rifkan kanssa onnistuneita kuvia napattua.